8.9.2011

Australian talous on valintojen edessä

Ajattelin hieman tutustua talousmiehenä ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneena paikallisiin tapahtumiin sanomalehtien ja netin avustuksella. Tarkoituksena on seurata tapahtumia aktiivisesti täällä ja jakaa havaintoja myös teille lukijoille.

Australia on pinta-alalla mitattuna hyvin suuri maa ja väkiluvulla mitattuna pieni.  Australian mantereella kun on vain noin 21.5 miljoonaa ihmistä ja niistäkin yli puolet asuu idän rannikkokaupungeissa. Talousalueena Australia on suhteellisen mitätön, vaikka sen BKT on henkeä kohti suurempi kuin Suomessa, Saksassa tai Ranskassa. Sen suurimmat vientituotteet ovat villa, kivihiili, vehnä, koneet ja kulta. Australian suurimmat vientituotteet ovat siis peräisin kaivosteollisuudesta ja maanviljelystä.  Australia on rikas länsimaa, jossa elintaso on hyvä kuten Euroopassa.  Australian tekee poikkeukselliseksi sen mittavat luonnonvarat.

Tämä oli pohjatietoa tällä hetkellä käytävälle kuumalle keskustelulle talouden tilanteesta. Australian talous on mittavissa ongelmissa talouden kahtiajaon vuoksi. Kaivosteollisuuden vanavedessä tulevat yhtiöt porskuttavat ja kiihdyttävät dollarin arvon nousua, mikä on omiaan heikentämään edelleen rikkaan länsimaan suhteellisen heikkoa vientiteollisuuden kilpailukykyä. Suuri kysymys kuuluukin, että miten Australian tulee suojata tai tukea teollista tuotantoaan. Paraikaa Australiassa suljetaan terästehtaita ja muita teollisuuslaitoksia, jotka tuottavat jalostusarvoa pelkän malmin louhinnan päälle. Onko Australia kykenevä ainoastaan lähettämään malmeja Kiinaan ja olemalla siten arvoketjuissa koiran roolissa? Australialla on vahvat perinteet  tukea omaa tuotantoaan asettamalla tuontitavaralle kovat tullit. Tämä protektionismi on omiaan heikentämään paikallisten yritysten kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Polttavan kuuman aiheen  vastapuolina ovat vapaakaupan kannattajat ja protektionistit.

Vuonna 2009 valtio tuki teollista tuotantoa 17,3 miljardilla aussidollarilla erilaisilla tavoilla. Teolliselle tuotannolle tämä tuki oli suuruudeltaan noin 4,5 prosenttia tuotannon arvosta. Agrikulttuurituotteet ovat myös vahvasti tuettuja. Vielä 2000-luvun alussa hedelmien tuotannon ja karjankasvatuksen uskottiin pelastuvan Aasian hurjan kasvun ansiosta, mutta toisin näyttää käyneen. Aasiassa ja etenkin Kiinassa tuontiruoan kysyntä on kasvanut lähes 10 prosentin vuosivauhtia 2000-luvulla, mutta Australian vienti Aasiaan on pysynyt samana. Tätä heikkoa vientiä on edesauttanut dollarin arvonnousu. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vientiä on tulevaisuudessakaan vaikea saada nousuun.

Tämän hetkisenä yhtenä esimerkkinä kovasta oman tuotannon tukemisesta mainitakoon  12 sukellusveneen valmistaminen Australiassa. Valtio aikoo ostaa  sukellusveneet Australialaiselta yhtiöltä, vaikka vastaavat sukellusveneet olisi mahdollista ostaa jenkeistä puolella hintaa säästäen useita miljardeja. Veronmaksajille melkoisen kallista tukitoimintaa pitkässä juoksussa.

Tällaisten tukitoimien ja tullien ylläpito ei edistä tehokkuuden kasvattamista, minkä seurauksena paikallisten yritysten kilpailukyky heikkenee edelleen. Veronmaksajat eli tavallinen kansa pääsee maksajan rooliin yrittäessään pitää ulkomaiset toimijat poissa markkinoilta. Hyvänä esimerkkinä on H:n mainitsemat  27 dollarin kilohintaiset banaanit. Costa Rican banaanit maksavat muistikuvieni mukaan Suomessa 3 dollaria kilolta.

Aussidollarin vahvistuminen euroa vastaan on ollut todella rajua.

Eipä varmaan vienti ole helppoa jenkkeihinkään.

3 kommenttia:

  1. Moikka H&J, tervetuloa down underiin! Hienoa, että pääsitte lähtemään ja kokeilemaan elämää täällä.

    Ja heti kommentoimaan. En ole talousasiantuntija, mutta muutama väite tässä pisti kovasti pohtimaan. En ole itse huomannut täkäläisiä lehtiä lukiessani, että Australian talous olisi erityisen pulassa tai heikoissa kantimissa, toki alueellisia eroja varmasti on. Ainakin WA:lla menee todella hyvin juuri kaivosteollisuuden vuoksi, Perth ja muut kaupungit kasvavat roimaa vauhtia taloudellisen aktiivisuuden myötä, erilaisia malmeja louhitaan ja viedään kiihtyvällä tahdilla. Toki täälläkin puhutaan, pitäisikö viennin jalostusastetta nostaa (malmista valmiiseen teräkseen tai terästuotteisiin), mutta ainakin tällä hetkellä on edullisempaa jalostaa Kiinassa, koska rautamalmin jalostus on suhteellisen matalan katteen teollisuutta. Australian kuvailu suht mitättömäksi talousalueeksi on hivenen aliarviointia mielestäni, sillä Aussila kuitenkin ohittaa monet väkiluvussaan rikkaammat Euroopan maat heittämällä, ja on tämän pallonpuoliskon tämänhetkisiä talousmenestyjiä.

    Käsittääkseni Australialla (Kanadan ohella) on pyyhkinyt poikkeuksellisen hyvin myös näinä globaalien finanssikriisien vuosina, koska mailla on verrattain vähän valtionvelkaa ja vahva luonnonvaroihin perustuva vientiteollisuus.

    Banaanit esimerkkinä tuontitullien/maataloustukien haitallisuudesta on hivenen epäonnistunut, koska banaanien hinta on tapissaan viimevuotisten syklonien aiheuttamien satokatojen vuoksi, ei tukien. Hedelmien keskihinta kesäaikaan eli satokaudella täällä liikkuu parissa dollarissa kilo. Henkilökohtaisesti yksi parhaita asioita Ossilassa on ollut juuri huomata, miten vahva oma maatalous maalla on. Minusta on sekä työllisyyden, talouden että maun/laadun kannalta hieno juttu, että voi ostaa tuoreita, maukkaita ja edullisia lähituotteita, jopa omassa osavaltiossa kasvatettuja. Costa Rican banaanit ovat aina raakoja Suomeen tullessaan, täällä hedelmät ovat peräti kypsiä, kun ne on poimittu muutamia päiviä ennen myyntiin tuloa.

    Myönnän olevani täysin toista koulukuntaa makrotalousasioissa, sillä esimerkiksi oman teollisen tuotannon tukeminen valtionhankinnoin on minusta täysin perusteltua pitkässä juoksussa. Työpaikat säilyvät kotimaassa, raha kiertää kotimaisen talouden sisällä, teollisuudella on mahdollisuuksia kehittyä edelleen (tehtaiden sulkemisen sijasta), kun on vakioasiakas (valtio).

    VastaaPoista
  2. Moi! Kiitos mittavasta kommentista. ;)

    Sehän se juttu onkin, että mistä suunnasta talouden tukalaa tilannetta katselee. Perthistä katsellessa sitä tuskin huomaa. Tällä hetkellä Australian BKT:stä vain noin 10-20 prosenttia muodostuu malmien viennistä, mutta Australian taalan revalvoituminen johtuu juuri tästä viennistä. Valuutan revalvaatiohan on juuri se, joka tappaa kaiken muun ulkomaanviennin. Tokihan valuutan vahvistumiseen on useita muitakin syitä, mutta nämä malmit ovat päälimmäinen syy. Teollisuuden näkökulmasta paikallisen valuutan vahvistuminen on erittäin hankalaa, koska kustannukset muodostuvat paikallisessa kalliissa valuutassa ja tulot tulee vieraassa heikossa valuutassa. Tilanteen tulisi liiketoiminnan pyörittäjän näkökulmasta olla toisin päin. Tällaisesta tilanteesta hyötyy siis yritykset, jotka tuovat tavaraa maahan. Tästä seuraa valmistuksen siirto halvempiin maihin, mikä taas aiheuttaa työttömyyden kasvua jne. Kierre on valmis. Muutaman viime viikon aikana taala heikkeni voimakkaasti, mikä oli osaltaan heikentyneiden vientinäkymien syytä.

    Kyllä olen vieläkin sitä mieltä, että tämä on talousalueena hyvin pieni. Reilut 20 miljoonaa ihmistä, kun ei määräänsä enempää voi kuluttaa. Toki henkeä kohden ajateltuna tämä on todella merkittävä talousalue.

    Olen samaa mieltä kanssasi, ettei tämä Australia ole mikään kriisimaa. Velkaakaan täällä ei taida olla kovinkaan paljon henkeä kohti. Velasta puheen ollen, tuli mieleeni, että Australian velkarakenne on melkoisen poikkeuksellinen. Täällä poikkeuksellisen suuri osa pankkien antamista lainoista on annettu yksityisille, eikä yrityksille, mikä olisi talouden kannalta melkoisen tervettä. Kun jossain vaiheessa Australian poikkeuksellisen alhainen työttömyys lähtee nousuun, pankit joutuvat todellisiin vaikeuksiin. Maalla ei kuitenkaan pitäisi olla mitään hätää, kunhan maan rajat pidetään aasialaisille auki, mikä ruokkii talouden kasvua. Aussien talouden pääasiallinen ajuri kasvulle on maahanmuutto.
    Olen samaa mieltä tuosta, että banaanien hintojen yhdistäminen protektionistiin meni hieman metsään. Tämä protektionismi ei olekaan niin pahaa, mitä juttua kirjoittaessani luulin. Se ei kuitenkaan ole aivan pientäkään. Tavaraa tuotaessa maahan paikalliislla yrityksillä on mahdollisuus vaatia tuotavalle tavaralle tullia, mikäli heillä on intressi suojella omaa tuotantoaan. Hassua eikö totta?

    Olet kyllä tosiaan eri koulukuntaa näissä valtion tekemien tukihankintoja koskevissa asioissa. Toki poikkeuksellisia hankintoja on mahdollista tehdä, mikäli on erityisen suuri paha suhdanne, minkä seurauksena koko tuotantoekosysteemi voi kadota ikiajoiksi, kuten Suomen telakkateollisuus. Pitkällä aikavälillä tällaiset tulonsiirrot veronmaksajien taskuista yrityksille ei ole perusteltua. Yhden työpaikan hintalapuksi voidaan saadaa satojatuhansia veronmaksajille. Työllisyyttä voidaan tukea paljon paremminkin.

    VastaaPoista
  3. Kiva että saadaan talouskeskustelua aikaan :) Nimenomaan tuo valuuttakurssipuoli ei ole vahvinta aluettani, joten kiitokset selvennyksestä.

    Pakko pikaisesti vielä kommentoida tuohon telakka-aiheeseen, että en nyt kyllä saa kiinni siitä ajatuslangasta, että valtionhankinnat/protektionismi olisivat ajaneet suomalaiset telakat korealaiseen omistukseen? Kyllä se taisi olla alunperin Neuvostoliiton romahtamisesta johtunut suomalaisen telakkateollisuuden lama ja sittemmin riittävän hyvä ostotarjous ensin norjalaisilta ja myöhemmin korealaisilta, mikä siirsi perinteikkään teollisuudenalan ensin Kvaernerille ja sittemmin STX:lle (josta ilmeisesti taas jollekulle seuraavalle, STX tietääkseni suunnittelee myyntiä, kun tilauskanta on entisestään hiipunut). Nythän on käytännössä käynyt niin, että koko telakkateollisuus todennäköisesti muuttaa maasta ulos, tietotaito ja työpaikat menevät sen siliän tien.

    Tulonsiirroista puheen ollen, itse hypin seinille Suomessa tavallisen tukityöllistämisen takia, sehän vasta mittava ja täysin dokumentoimaton/tilastoimaton tulonsiirto onkin yrityksille (palkkatuki- ja työssäoppimistyöt). Australiasta vastaava käytäntö ainakin tietääkseni puuttuu kokonaan ja (toki monien muidenkin syiden yhteisvaikutuksesta) täällä palkkatasoa ei ole poljettu keinotekoisesti alas valtion tukemien päivärahaharjoittelijoiden työpanosta hyväksikäyttämällä. Mutta se taitaakin olla ihan toinen aine, joten lopetanpa lyhyeen :)

    VastaaPoista