20.9.2013

Kaunis, korventunut, huikea Tasmania / The burnt but beautiful, wondrous Tasmania

Summary available in English - Scroll down to end of post

Emme ole päivittäneet hävyttömän pitkään aikaan, joten nyt on aika ottaa itseä niskasta kiinni! Tänävuonna on tullut tehtyä matkoja, joista emme ole vielä bloganneet, joten aloitetaan vuoden alkupäästä eli Tasmanian reissustamme Australia-päivänä tammikuussa. Australia-päivä tarkoitti sitä, että meillä oli 3:n päivän viikonloppu aikaa reissata, mikä ei todellakaan ole paljon jos Tasmaniaan lähtee. Tuolla saarenpahasella on yllättävän paljon nähtävää, ja yksi viikonloppu ei todellakaan riitä kuin murto-osan näkemiseen! Parempi kuitenkin kuin ei mitään, ja lentohan Melbournesta on naurettavan lyhyt (noin 30 min muistaakseeni). Lentokentällä odottelu onkin sitten asia erikseen - olimme varanneet lippumme paikalliselta halpalentoyhtiöltä, ja lento jonka piti lähteä kl 6:30 aikaan aamulla lähtikin sitten kl 15:30 aikaan iltapäivällä. Lohdutukseksi meille tarjottiin 8 dollarin kupongit lentokentällä ruokailua varten. Jippijaijee!!!


Silmiähiveleviä näkymiä Tasmanin nimemimaalla
Beautiful scenery of Tasman peninsula

Lisää Tasmanin niemimaalta...
More from Tasman Peninsula...

Lisää Tasmanin niemimaalta...
More from Tasman Peninsula...

Lisää Tasmanin niemimaalta...
More from Tasman Peninsula...

No, tästä pienestä takaiskusta huolimatta - joka lohkaisi ikävän ison ajan pois viikonlopustamme - päätimme ottaa kaiken irti reissusta ja ehdimme sitten kuitenkin nähdä ihan kivasti kaikkea. Päämajamme kahdelle yölle sijaitsi Hobartin eli osavaltion pääkaupungin kupeessa mukavassa hiljaisessa motellissa. Lauantai-iltana tuli tutustuttua kaupunkiin, joka oli melkoisen pieni ja unelias. Niin, ajatelkaapa, osavaltion isoimman kaupungin kadut olivat paikoitellen täysin kuolleet lauantai-iltana!! Auki olevaa ravintolaakin sai metästää kissojen ja koirien kanssa. Missä täällä nuoriso oikein bilettää, haluaisin tietää. No, onneksi meillä ei ollut tarvetta bilettää, mutta tulipa kuitenkin noteerattua harvinaisen typötyhjät kadut.

Tästä huolimatta Hobart on minusta viehättävä kaupunki. Siellä on idyllisiä puistoja, vanhoja asuinalueita jotka ovat jotenkin hyvin englantilaistyylisiä, vilkas tori sekä kiva satama. Ja kaupunkihan sijaitsee myös mitä viehättävimmällä alueella Derwent-joen tuntumassa, jylhän takana häämöttävän Mt. Wellingtonin juurella. Mikä parasta, mainitun vuoren huipulle voi helposti ajella puolessa tunnissa tavallisella henkilöautolla, ja sinnehän me suunnistimmekin heti kun taivas kirkastui. Mitkä maisemat!! Varmasti henkeäsalpaavimmat, mitä olen koskaan nähnyt. Vuoren huipulla kävi navakka tuuli ja hupulle, tuulitakille ja käsineille tuli tarvetta mutta näkymät ovat ehdottomasti värjöttelyn arvoisia. 


Hobartin keskustan puistosta
From a park in Hobart city

Kadulla komeili wanha menopeli
We spotted this old vehicle on the side of the street in Hobart

Hobartissa on paljon hauskan näköisiä katuja
There are a lot of fun quirky streets in Hobart

Jotenkin niin englantilaistyylistä.
Somehow this reminds me of England so much.

Näkymät Wellington-vuorelta ovat henkeäsalpaavat
The scenery at Mt. Wellington is breathtaking

Vuorella tuulivaatteet tulivat tarpeeseen
You need your wind gear on this mountain

Vuoren huipulta
From the top of the mountain

Autolla pääsee näppärästi aivan vuoren huipulle saakka, jossa on iso parkkis
You can conveniently drive all the way up to the mountain where there is a big parking lot

Taivaalla hohtava kuu ja auringonlasku loivat eteeristä tunnelmaa
Moon shining in the sky and the sunset created an ethereal atmosphere

Pitkän viikonlopun aikana ehdimme myös pistäytyä Tasmanin niemimaalla, jonne ei sinnekään ole pitkä ajomatka Hobartista. Näkymät Tasmanissa olivat monilla tavoin unohtumattomia. Nimittäin ei kauaakaan ennen reissuamme sää oli ollut niin tukala, että alueella oli riehunut useita metsäpaloja. Pahiten palot taisivat vaikuttaa Dunalleyn pikkukylään, jossa tuhoutui useita asuintaloja. Monin paikoin näimme maassa törröttävän pelkän luhistuneen savupiipun ja talon perustan. Tietä reunustavat puut olivat hiiltyneet mustiksi, puiden lehdet paahtuneet oranssinpunaisiksi ja heinäpellot korventuneet kullan värisiksi. Vastaavaa en ollut kyllä ennen nähnyt missään, vaikea varmasti käsittää alueella asuneiden ihmisten ahdinkoa. Pysähdyimme syömään intialaista ruokaa jossain paloilta välttyneessä tienvarsikuppilassa, jossa saimme harvinaisen hapannaamaista palvelua epäillyttävästi huumeiden käyttäjältä näyttävältä naiselta.

Tasmanin niemimaalla tuli nähtyä upeiden maisemien lisäksi Port Arthurin vankilassa, joka on suosittu turistikohde alueella. Port Arthurin museossa pystyi mielenkiintoisen näyttelyn avulla eläytymään vankien kohtaloihin, ja lippukassalta saatu hauska pelikortti antoi saajalleen vankipersoonan, johon pystyi tutustumaan näyttelyn aikana. Port Arthur on hiukan vertahyytävän oloinen paikka ei pelkästään vankilan ja vankien karujen kohtalon takia, vaan myös siksi että alueella sattui Australian nykyhistorian pahimmista massamurhista vuonna 1996, jolloin joku sekopää tappoi 35 ihmistä ja haavoitti 23:a. Onneksi aussit ovat ottaneet näistä tapauksista opikseen ja kiristäneet aselainsäädäntöä, kun taas jenkeissä asian eteen ei ole saatu tehtyä juurikaan mitään!


Palanutta maastoa Tasmanin niemimaalla
Burnt landscape on Tasman peninsula

Nimimaa oli paikoitellen kuivaa ja korventunutta
The peninsula was dry and burnt in some spots

Tämä puu ei ollut palanut, mutta mielenkiintoisen näköinen
This tree wasn't burnt but looked quite interesting

Ja tämä puu oli hiukan kurttuinen!
And this tree had a few wrinkles!

Lohdutonta näkyä palaneessa Dunalleyn kylässä
Sad views at the badly burtn Dunalley village

Ikävästä idylliseen: kuva Port Arthurin siirtovankilasta
From miserable to idyllic: a picture from Port Arthur's convict prison

Port Arthurin raunioita
Ruins at Port Arthur

Rauniot lähempää
Closeup of the ruins

Reissun viimeisenä päivänä ehdimme vielä ajella sisämaahan Mt. Fieldin kansallispuistoon, jossa näimme upeita vesiputouksia sekä valtavia eukalyptuspuita. Paluumatkalla pysähdyimme kivassa lohikasvattamossa, ja sitten ajelimmekin lentokentälle vuokra-autoa palauttamaan. Reissu oli nopeasti ohi, mutta käteen jäi monen monta kokemusta! Tasmanian pohjoisosa, Launceston sekä kuuluisa Cradle Mountain National Park jäivät kokematta tältä reissulta, mutta asia tulee korjautumaan pian sillä lennämme Launcestoniin marraskuussa ravikarnevaalien pitkänä viikonloppuna. Yövymme pari yötä Launcestonissa ja yhden yön mainitussa kansallispuistossa. Tulossa varmasti yhtä unohtumaton reissu kuin edellinenkin! Siitä lisää myöhemmin...


Mt. Fieldin kansallispuistossa oli yhdet hienoimmista vesiputouksista, joita olemme
nähneet tähän mennessä!
We saw one of the best waterfalls we've seen in Mt. Field National Park!

79-metrinen Eukalyptus regnans -puu
79-metre tall Eucalyptus regnans -tree

Kuivaa ja vaihtelevaa maisemaa reitillä kansallipuistoon
Dry but varying scenery on the way to the National park

Derwent-joen ylittävä upea Tasman Bridge Hobartin edustalla
The wonderful Tasman Bridge that crosses the Derwent River on the edge of Hobart


Summary in English

We haven't updated in too long a time and now it's time to correct this. I should start by telling about some trips of this year that we haven't yet covered. One of these trips is our trip to Tasmania in January during Australia Day long weekend. 3 days is a short time to spend in Tasmania, there is so many things to see in this small state that you would be surprised to hear that it is easy to spend a week or two there. In any case, on this trip we decided to focus on the capital Hobart and its surrounds, so we chose Hobart as the base for our 2-night stay and slept in a comfy motel on the outskirts of the city.

Hobart is a charming little city, although I must say we were quite surprised to find the streets deserted - on a Saturday evening!! I would like to know where the young people go out in this place! Why, it was difficult to even find a restaurant that was open in the city centre. Oh, well. Nevertheless it is a lovely little place with beautiful parks, lovely suburban streets that remind me of England, a nice marketplace and a cosy harbor. And the location is picture perfect, by the beautiful Derwent river with the majestic Mt. Wellington looming at the back. Yes, indeed the city is located just on the foot of a tall mountain and luckily enough you can easily drive there, just 30 mins and a normal car will do just fine. We drove there as soon as the skies cleared and were rewarded with breathtaking views although it did get quite cold with strong wind too. 

During our trip, we also visited the Tasman Peninsula which is also a very easy drive away from Hobart. The scenery was striking in many aspects - some parts of the national park had burned badly during the bushfires of last summer, and many had lost their houses. In some places you could just see a mess of bricks and remains of fireplaces. It was a very sad sight to witness. In addition, the road was lined by trees burnt black, leaves turned to reddish orange and the grass fields had roasted into a golden shade. We drove all the way to Port Arthur and saw the prison, which has quite an interesting museum and beautiful ruins. The place can have an eerie feel as the worst massacre of Australian history took place here when a madman took the lives of 35 people and injured 23 more.

On the last day of the trip we still made it inland to Mt. Field national park, where we saw beautiful waterfalls and tall eucalyptus trees. On the way back we stopped at pictoresque Salmon ponds, and then we were off to the aiport to return our rental car. Our trip did not cover northern part of the island, Launceston or the famous Mt. Cradle National Park. And that is a good reason to go there again - on our next trip on Melbourne Cup Day we will head to these destinations and surely have another unforgettable experience of beautiful Tasmania! More to follow later...

10.6.2013

Talvinen roadtrip Portlandiin / A wintery roadtrip to Portland

Summary available in English - Scroll down to end of post

Kotiuduimme juuri turvallisesti pitkän viikonlopun roadtripiltä! Tänämaanantai oli siis Queen's Birthday täällä Melbournessa ja vapaapäivä, joten päätimme ajella viikonloppuna taas länsirannikolle. Tarkalleen ottaen määränpäämme Portland sijaitsee siis Melbournesta n. 360 kilometriä länteen. Portlandissa on vilkas satama ja paljon teollisuutta mutta myös hyvin kaunista ja jylhää rannikkoa sekä kasapäin luonnonihmeitä ja luontopolkuja reippailijan iloksi. Ja nythän oli erityisen hyvä aika ajella sinne suuntaan, sillä tähän vuodenaikaan alueella voi bongata valaita!


Vesi oli kirkasta Griffiths Islandilla, Port Fairyn kylän lähistöllä
The water was clear on Griffiths Island, close to Port Fairy

Griffiths Islandin ympäri kulkeva kävelyreitti oli viehättävä
The loop around Griffiths Island is a lovely walk

Saarella oli runsaasti erilaisia lintuja
There were plenty of different types of birds on the island

Yksi monista majakoista, joita näimme viikonlopun aikana
One of the many lighthouses we saw during the weekend

Lintu Griffiths Islandilla
A bird on Griffiths Island

Launtaina lähdimme siis matkaan ja pysähdyimme ennen Portlandia läheisessä Port Fairyn kylässä, jonka lähistöllä sijaitsee viehättävä Griffiths Island. Siellä asustaa iso kanta Muttonbirdsejä tai Lyhytpyrstöliitäjiä (piti katsoa Wikipediasta, mikä linnun suomenkielinen nimi on). Griffiths Islandin ympäri kulki mukava kävelyreitti, ja saaren ympärillä oleva merivesi kristallinkirkasta ja kauniin turkoosin väristä. Port Fairysta matka jatkui Portlandiin jossa yövyimme seuraavat 2 yötä mukavassa perusmotellissa (Talvi ja lämmitys motellihuoneessa! Ah ihanuutta!)


Yellow Rock Cape Nelsonissa lähellä Portlandia
Yellow Rock in Cape Nelson close to Portland

Alueella oli useita tuulivoimaloita
There were several wind farms in the area

Enchanted Forest -luontopolun vehreyttä
Rich green at the Enchanted Forest bushwalk

Tyypillinen maalaismaisema lähellä Yellow Rockia
A typical countryside view close to Yellow Rock

Oli helppo hoksata, miksi luontopolkua kutsuttiin Lumotuksi metsäksi
It was easy to see why they called the place Enchanted Forest

Sunnuntaina suuntasimme Portlandista etelään tutkimaan muutamaa niemimaata, josta löytyi  mm. majakka sekä jylhiä rantakallioita. Perinteiseen meri- ja kalliomaisemaan vaihtelua toi läheisen tuulivoimalan valkeat tuulimyllyt, joita tuntui näkyvän paikoitellen silmänkantamattomiin (alueella on useita tuulivoimaloita). Niemiltä löytyi myös Enchanted Forest - Lumottu metsä, kaunis ja vehreä luonnon tyyssija aivan meren äärellä. Kun olimme tallanneet niemeä kylliksi, suuntasimme lähelle kaupungin keskustaa jossa toivoimme bongaavamme valaita. Mutta voi harmi!! Valaat olivat näyttäytyneet sillä aikaa kun nautimme lounasta, ja myöhästyimme 30 minuuttia. Aikaikkuna niiden näkemiseen on joskus hyvinkin lyhyt.

Onneksi kuitenkin motellinomistaja vinkkasi meille, että satamalaiturille kannattaa mennä kello 15 ja 17 välillä, jolloin kalastusalukset palaavat takaisin maihin. Tällöin kalamiehet jakavat nimittäin jämiä saalistaan satamalaiturin lähellä pyörivien ruokahaluisten turkishylkeiden ja rauskujen kesken. Hylkeitä oli kaksi ja varsinkin toisesta niistä kyllä huomasi, että nämä eväkkäät eivät nälkää näe! Tuhdimpi yksilö näytti nopeasti hoikemmalle toverillensa kaapin paikan, jos tämä yritti pihistää herkkupalan parempiin suihin. Hylkeiden lisäksi kalanjämistä kilpaili muutama jättiläiskokoinen rausku. Satuimmepa myös näkemään varsinaisen kalasaaliin, kun eräät kalamiehet nostivat neljän miehen voimin perkauspöydälle 70-kiloisen tonnikalan! Saimme myös todistaa kuinka vonkale perattiin, mikä ei ollut kaikkein ihastuttavinta katseltavaa, mutta pakko sekin ihme oli nähdä.


Hylje Portlandin satamalaiturissa
A fur seal at the marina in Portland

Toinen hylkeistä oli erityisen hyvinvoiva!
The other seal was especially well fed!

Haikara odotti kärsivällisesti ruokailuvuoroaan ahneiden hylkeiden seurassa
The stork waited patiently for its turn in the company of the greedy seals

Kalamiehiä onnisti: saaliiksi siunaantui 70-kiloinen tonnikala
The fishermen lucked out: they caught this gigantic 70-kg tuna!

Kalanjämiä kärkkyi myös nälkäinen ja kookas rausku
A large and hungry stingray was also after the fish scraps

Kookas hylje koko komeudessaan
The big fella in all his fat glory!

Tänään maanantaina meillä puolikas päivä aikaa ennen paluuta Melbourneen, ja ajelimme 18 kilometriä Portlandista eteenpäin Cape Bridgewaterin niemelle, jossa olemme käyneet myös vuosi takaperin. Teimme pitkän, puolentoista tunnin kävelylenkin niemen kärkeen, jossa on näköalatasanne alapuolella sijaitsevaan turkishylkeiden pesimäpaikalle. Hylkeet olivat aika pitkän matkan päässä sillä näköalatasanne on niin korkealla, mutta näimme kuitenkin ne makoilemassa laiskasti kalliolla. Paluumatkalla riemu repesi, sillä vastaantulevat kävelijät ilmoittivat että poukamassa näkyi valaita! Ja totta tosiaan, merenpintaa hetken tarkkailtuamme havaitsimme valaan, jonka huomasi siitä kun se puhalsi vesisuihkun pintaan noustuaan. Valaita oli mielestäni muutama mutta ne olivat sen verran kaukana, ettemme oikein erottaneet muuta kuin valaiden selät veden pinnassa. Mutta kuitenkin oli hienoa että viimein näimme ne!


Kukat kukkivat talvellakin Portlandin kasvitieteellisessä puutarhassa
These flowers were in full bloom despite the winter - in botanical gardens

Kyltti tsemppasi jatkamaan pitkän luontopolun päähän asti
The sign encouraged to keep on walking to the Seal Colony Lookout

Lehmät laidunsivat Cape Bridgewaterin niemimaalla
The cows grazing on the grass of Cape Bridgewater

Tältä näytti maisema hylkeiden pesimäpaikan näköalatasanteelta!
This is the view from the Seal Colony Lookout!

Laiskoja hylkeitä kalliolla auringossa
Lazy seals enjoying the sun on the rocks

Paluumatkalla näimme myös tämän uteliaan wallabyn
On the way back we also saw this curious little wallaby

Tarragal caves to the north from Cape Bridgewater
Tarragal-luolat pohjoiseen Cape Bridgewaterilta

Luolat olivat reissun viimeinen etappi, ja ne sijaitsivat kätevästi tien vieressä!
The caves were our last stop and they were located conveniently next to the road!


Tämä on valitettavasti ainoa kuva valaasta jonka näimme! Niitä oli äärimmäisen
vaikea kuvata, enkä onnistunut nappaamaan kuvaa hetkellä, kun se puhalsi
vettä pintaan.
This is unfortunately the only  pic of the whale we saw! They were really
hard to photograph, and I did not manage to capture it when it was spraying
out water.


Summary in English

We just returned safely from the weekend's roadrip! This Monday we had the Queen's Birthday holiday here in Melbourne and we decided to drive to Portland, 360 kms west from Melbourne. This is a good season to go there because of the Southern Right Whales.

On the way there we stopped in Port Fairy and walked around the beautiful Griffiths Island, where muttonbirds live and breed. The next day we explored the two capes to the south from Portland, and did a lovely bushwalk in the Enchanted Forest, a green grotto in the middle of the winter. We returned to the town to do some whalewatching, but unfortunately we missed seeing them by 30 minutes!

However, we went to the marina and saw the fishing boats return to the shore and bring fish and scraps with them. These were fed to the hungry seals and stingrays lurking nearby. One of the seals was really fat! He clearly need not suffer from famine. We also saw the fishermen bring with them a 70-kg tuna, which was gigantic!

Today we drove to Cape Bridgewater and did a 1.5 hour walk to the Seal Colony Lookout. The lookout is high up on the cliffs, but we were sitll able to see the seals basking in the sun far down on the rocks. And on the way back we finally saw a few whales!! They were pretty far away but we were able to make out their backs and saw them blow out a spray of water. We were really happy to finally see them!