30.8.2012

Talvireissu Warrnambooliin / A winter roadtrip to Warrnambool

Summary available in English - scroll down to end of post

Kesäkuun alussa (11.6., tarkalleen ottaen) vietettiin Queen's Birthdayta, public holidayta joka sattui oivallisesti maanantaille. Mikäpäs sen parempi ajankohta tehdä pieni roadtrippi (kyllä, minun piti kirjoittaa tästä taannoisesta reissusta jo aiemmin, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan!) Kohdettakaan ei ollut vaikea valita. Warrnamboolissa ei ollut vielä tullut kunnolla käytyä, varsinkaan sitä etäämmällä, ja kesäkuuhan on valassesonkia täälläpäin kun Southern Right Whales valaat saapuvat Australian rannikolle Antarktikselta. Joten ei kun tien päälle ja valaita bongaamaan!

Warrnambooliin saa ajella hetken, sillä ihan lähellä Melbournea se ei ole. Suorinta moottoritietä saa körötellä n. 270 kilometria tai jos valitsee maisemareitin, voi ajaa Great Ocean Roadia jolloin matkaa Melbournesta kertyy n. 350 kilometria. Me olimme jo ajelleet Great Ocean Roadilla aikaisemmin, joten valitsimme menomatkalle suoremman reitin mutta paluumatkalla pistäydyimme kyllä Otwaysin kansallispuistossa, sillä Victorian ehdottomasti hienompiin lukeutuva kansallispuisto tarjoaa aina uutta ja jännittävää nähtävää.

Tulomatkalla käytiin upeilla Hopkinsin vesiputouksilla, jotka kuuluvat Australian leveimpiin vesiputouksiin. Ne olivat parhaimmillaan näin talven aikaan, kun sadetta on paljon. Lauantaiyö nukuttiin kuin tukit mukavassa ja hyvin lämmitetyssä motellihuoneessa. Aamulla sitten suunnattiin heti Logan's beachille, paikalliselle valaidenbongausrannalle johon on erityisesti rakennettu näköalatasanne valaiden tarkkailua varten. Mutta kurjuus, ei valaita näkyvissä sinä aamuna! Eipä se mitään, olivathan pelkät maisematkin rannalta aika upeat. Rannalta sitten lähimpään turisti-infoon äskettäisiä valasbongauksia tiedustelemaan (turisti-infoista saa usein viimeisimmän tiedon valaiden sijainnista näköhavaintoihin perustuen). Kuulimme, että valaita on kyllä näkynyt Port Fairyssa, mutta ei vielä Warrnamboolissa bongattu. Kuulin myös, että satamarannassa voi nähdä fur sealeja, eli turkishylkeitä (merikarhuja). Sinne siis!


Upea Hopkins falls lähellä Warrnamboolia

Logans Beach, valaidenbongauspaikka Warrnamboolissa.
Valaiden suhteen ei onnistanut!

Warrnamboolin satamaranta on todella kaunis. Siellä on rannan lisäksi kaunis ja jylhä, kallioinen rantakävelyreitti sekä pieni saareke, jossa voi kuuleman mukaan jopa nähdä pingviinejä hämärän aikaan, sekä niitä suojelevia Maremma-koiria! Pingviinejä vastaan ei tullut, mutta turkishylkeiden suhteen meitä onnisti! Heti kun saavuimme rannassa olevalle laiturille, mereltä rupesi lipumaan rantaa kohti ensin yksi turkishylje ja sitten toinenkin. Ja myös pieniä hylkeenpoikasia! Hylkeet tulivat aivan laiturin viereen pyörimään ja ne telmivät vedessä hyväntuulisina. Vaikutti siltä, että ne ihan nauttivat turisteilta ja sataman ihmisiltä saamastaan huomiosta. Tai ehkäpä ne pyörivät rannan tuntumassa kalastajien saaliin jämien toivossa.

Olimme haltioissamme näistä ihanista hylkeistä, ja niiden telmimistä olisi voinut katsella vaikka koko päivän!

Laituri Warrnamboolin satamassa, josta turkishylkeitä bongattiin

Turkishylje/merikarhu ui ensin kaukana ja sitten tuli lähelle ystäviensä kanssa

Ihana hylje!!

Vauvahylje!


Dumppaa tähän kalanjämäsi

Australialaiset rakastavat erilaisia opastekylttejä.
Tässä hauska varoituskyltti satamasta

Käveltyämme vielä rannanviertä pitkin jatkoimmekin sitten matkaa eteenpäin Port Fairyn pikkukaupunkiin, jossa söimme kevyen lounaan. Sieltä jatkoimme vielä etäämmälle Portlandiin, joka on myös hyvä kaupunki valaiden bongaukseen. Harmi kyllä taaskaan ei lykästänyt! Onneksi Portlandissa oli paljon muutakin tekemistä kuin valaiden katselu. Upeita luonnonnähtävyyksiähän siellä riittää. On jylhiä rantakalliomaisemia, turkishyljesiirtokunta sekä kivimuodostelmia. Turkishyljesiirtokunta asustelee omalla saarekkeellaan rannan tuntumassa, ja sinne tehdään turistiretkiä moottoroidulla kumiveneellä. Siirtokunnan voi nähdä vilaukselta myös rannalta jos kävelee n. 5.5 kilometrin pituisen rantakallioreitin.

Meillä oli vähän aikaa, joten päätimme käydä katsomassa geologista kivimuodostelmaa. Muodostelma eli suipot maasta kohoavat kiviputkilot oli nimetty salamyhkäisesti Petrified forestiksi. Petrified forestin alueella tuntui kuin olisi kävellyt kuussa, sillä maanpinta kivikraattereineen muistutti juurikin kuun pintaa.


Lokkeja Warrnamboolin satamalaiturilla

Kallioinen kävelyreitti Warrnamboolin sataman lähettyvillä

Maremma-koirat suojelevat pienellä saarekkeella asustavaa pingviinisiirtokuntaa

Kävelyreitti rannassa

Kävelyreitiltä

Lisää maisemaa kävelyreitillä

Port Fairyssa oli viehättäviä pikku kauppoja

Meat pieta lounaaksi Port Fairyssa

Nähtävyyksiä Portlandissa

Petrified forest -kivimuodostelma Portlandissa

Petrified Forestin alue muistutti mielestäni kuuta

Hauskat varoituskyltit osa 2.

Maanantaina sitten ajelimme Otways-kansallispuiston kautta koukaten takaisin Melbourneen päin. Otwaysissä kävimme parilla vesiputouksilla, Triplet Fallsissa sekä Hopetoun fallsilla. Otwaysin viidakossa saniaispuiden keskellä kävellessä tuntui kiehtovalta, että jossain voi olla niin vihreää keskellä talvea! Sää oli kirkas mutta raikkaan viileä ja mitä oivallisin luontopolulla patikointiin. Jos olisi onnistanut, noissa paikoissa olisi voinut bongata nokkaeläimenkin, mutta useinmiten niitä näkee vain aamuyön hämärinä tunteina. Matkan varrella ohitimme myös paikan, jossa näitä suloisia eläimiä voi kuulemma lähes takuuvarmasti nähdä... jos on liikkeellä aamulla n. kl 5 aikaan. Harmi, en ole ihan niin aamuvirkku, vaikka haluaisinkin nähdä "nokkiksen" ihka elävänä oikeassa elinympäristössään.

Kaikenkaikkiaan roadtrippi oli hyvin onnistunut vaikka emme sitten lopulta valaita nähneetkään. Turkishylkeet sulattivat sydämet sen verran, että valaiden näkemättä jääminen jäi sivuosaan. Ja jäipähän jotain sitten ensi kertaankin, sillä tälle reissulle lähtisin mielelläni uudestaankin!!


Oli pakko pysähtyä Great Ocean Roadin varrella Otwaysille mennessä

Otwaysin metsästä

Metsäpolulla

Näitä kauniita sieniä kasvoi kaatuneessa puunrungossa Otwaysin metsässä

Infokyltti kertoi nokkaeläimistä, joita voi nähdä jos on onnea

Triplet falls

Marriners falls

Summary in English

In the beginning of July Australia celebrated the Queen's Birthday, a public holiday. As the holiday happened to be on a Monday, we decided to utilize the long weekend and drive to Warrnambool. After all, it was the season for whale watching; every year in the winter months the Southern Right Whales migrate from the Antarctic to the warmer waters of Victoria coast. Warrnambool is about 270 km away from Melbourne, or if you take the scenic Great Ocean Road it will be nearly 350 km.

On the way in we saw the magnificient Hopkins falls, then got a great night's sleep at a local motel. Next morning we headed straight to Logan's Beach, Warrnambool's famous whale watching beach with a specially constructed viewing platform. But we didn't get lucky as there were no whales in sight. The beach was quite a beautiful sight even without the whales, I must say. We stopped by the information centre and learned that you could see fur seals at the Warrnambool marina. So it instantly became our next destination!

The Warrnambool marina is beautiful. There is an awesome cliff edge walk along the coast, and you can see the fur seals and even penguins at dusk, as well as the Maremma dogs that protect them. We didn't see any penguins but fur seals we saw indeed! As soon as we walked on the small waterfront we could see them swimming closer to us. They came really close and seemed to enjoy swimming all around us. There were a few adults and a baby seal too. I was enchanted by them, I could have watched them all day along!

Next we headed to Portland via Port Fairy, where we stopped for a brief lunch. You can see whales also in Portland, but we still didn't get lucky. Fortunately there are a lot of other sights there, too. There are great coastal and bushwalks, a fur seal colony and a geological rock formation called the Petrified Forest. We didn't have much time, so we decided to see the  rock formations.

On the way back to Melbourne we drove via the Otways national park, where we saw the Triplet and Hopetoun falls as well as did a few forest walks. It was amazing to walk in the emerald green forest in the middle of the winter! Needless to say, in Finland (my home country) you will not see anything green in the winter. You could've even seen platypuses in some of the places we visited, and one particular spot offers guaranteed sightings IF you are there at around 5 o'clock in the morning. Too bad I'm not that passionate, even though I really want to see a platypus in its natural habitat.

All in all I must say the roadtrip was very much enjoyable despite us not seeing the whales, because the experience of seeing the fur seals offset any dissappointment. And there'll be something to look forward to the next time, since I definitely would like to visit this area again!

2 kommenttia:

  1. Vaude! Oon ajanut GOR:n kaksi kertaa jo läpi, mutta siellä riittää niin paljon nähtävää, että täytyy vissiin lähteä vielä kolmannen kerran! Nuo vesiputoukset ja Otways täytyy ainakin vielä käydä vilkaisemassa.

    VastaaPoista
  2. Heippa Anna! Juu kannattaa ehdottomasti käydä. Nuo vesiputoukset olivat siis osa Otwaysin kansallispuistoa. Siellähän niitä vesiputouksia riittää, ei kun vain suunta ensiksi infopisteeseen esim. Lorneen josta voi kerätä kansallispuistoesitteen. Esitteestä löytyy lista kaikista vesiputouksista ja parhaista kävelyreiteistä kansallispuistossa :) Mukavaa matkaa!

    VastaaPoista